Tulevaisuuden toivot

Riki

Riki on vuonna 2015 syntynyt sekarotuinen uros. Aloitimme OSEssa syksyllä 2017 ja innostuimme harrastuksesta heti. Pelastuskoiratoiminnassa kiinnostaa erityisesti tavoitteellisuus oikeisiin etsintöihin, monipuoliset treenit ja hyvä treeniseura. Riki on innokas isokokoinen etsijä, jonka vauhtia etenkin jälkihommissa täytyy välillä hillitä, että suunnistajakin pysyy perässä eikä pahasti poiketa harhajäljille. Haussa harjoittelimme aluksi kertovaa ilmaisua, mutta vaihdoimme lopulta haukkuun, mikä on ollut tosi mukavaa sekä koiralle että emännälle! Meillä on haun ja jäljen loppukokeet on suoritettuna, joten keskitymme nyt käyttöönottotarkastukseen. Kotona asustaa Rikin kaverina vuonna 2019 syntynyt Ramona-lagotto, joka on pätevä nokankäyttäjä hänkin.

Jasu

Olen Jasu, australianpaimenkoira uros ja syntynyt vuonna 2018. Aloitin OSEssa ihan pentuna ja pikkuhiljaa alan olla valmis jäljen peruskokeisiin. Siitä sitten taitojen karttuessa haku- ja jälkitreenien myötä tähtäimenä on ensin harjoitus-Virta ja lopulta virallinen Virta. Ohjaajani Anu on mukana hälytysryhmässä ja lähtee tehtäviin koirien huoltajaksi tai suunnistajaksi. Onpa hän toimittanut etsintään myös printattuja karttoja, kun niitä on tarvittu. Vapepaan Anu on lähtenyt mukaan 2013.

Toinen koira kuvassa on meidän Jero (saksanpaimenkoira uros), joka on ollut Anulle hyvä opettaja näissä Vapepa-hommissa. Jero on syntynyt 2010 ja on eläkkeellä. Jerosta ei tullut Virta-koiraa, kun se ei malttanut istua metsässä paikallaan 3 min, joka kokeessa pitää suorittaa. Jäljellä Jero on todella hyvä ja on se löytänyt suunnistusmaastosta perheenjäsenemme silmälasit sekä yhden tytön luistimen, joka oli pudonnut pulkasta.

Nita

Nita on 2016 syntynyt vehnäterrierinarttu, joka tuli meidän perheeseen Vilin kaveriksi. Nitan kanssa on aloitettu pelastuskoiratoiminta heti pienenä pentuna. Ensimmäiset jälkiharjoitukset pidettiin noin 9 viikon ikäisenä. Nita onkin tarkka tyttö jäljestäessään. Jäljen loppukoe suoritettiin keväällä 2020. Hakuhommissa ilmaisutyyliksi on muodostunut kertova ilmaisu – Nita käy rapsuttamassa minun jalkaani maalin löydettyään ja sitten mennään yhdessä ”lentäen” takaisin maalille.

Kerttu

Kerttu (Cossaks Cotton Flair, s. 6/2021) tulla tupsahti pelastuskoiraperheeseemme jatkamaan Halon, Siirin ja Helkan viitoittamaa uraa.

Kerttu on lapinporokoiraksi rauhallinen, hyvähermoinen tuumailija hyvällä moottorilla varustettuna. Sen verran malliopittavaa on kahden haukkuilmaisevan ja muutenkin elämää runsaasti kommentoivan lapinporokoiran taloudessa ollut, että Kepan ilmaisumuodoksi on perin luontevasti valikoitunut haukku.

Kerttu on pelastuskoirahommien lisäksi käynyt paimentamassa lampaita ja poroja. Riistaviettiä on jonkin verran, joten jatkamme lampaiden ja porojen kautta tämän ominaisuuden alasajoa 🙂 Pelastuskoiraura on aloitettu ensin jäljellä ja sitten haulla. Olen todennut tämän paremmaksi tavaksi lapinporokoiran koulutuspolulla.

Bella

Hau! Olen Bella (Cantavia Sarkanuttu) 2019 syntynyt suomenlapinkoira tyttö. Aloitin peko hommat, kun olin noin puolivuotias ja aika nopeasti tykästyin erityisesti metsässä “kadoksiin” joutuneiden ihmisten haukkumiseen. Erityisen hauskaa se on siksi, koska siinä saa juosta metsässä vapaana karvat hulmuten ja etsiä ihmisten hajuja ja haukkua. Parasta onkin, kun haukkuu oikein lujaa, niin saa superherkkuja ja paljon kehuja. Välillä minua kiinnostaa metsäneläinten hajut ja tekisi mieli lähteä jänisten perään, mutta olen aika kuuliainen ja kiltti. Silloin kun työvaljaat laitetaan päälle, tiedän, että nyt ollaan töissä eikä pupujahdissa. Jälkihommatkin osaan aikahyvin, omistaja tarvitsee vaan vielä paljon siinä apuja ja yhdessä me yritämme opetella jälkikiemuroiden saloja. Olen minä ollut mukana myös raunioilla ja suorittanut pelastuskoirien PETO1-kurssin Kuopiossa 2023. Se on myös erittäin hauskaa, mutta vaativaa työtä. Pidän siitä, kun joutuu astelemaan hankalilla alustoilla ja menemään ahtaista paikoista. Tavoitteena minulla on valmistua lähivuosina Virtakoiraksi. Vapaa-ajalla me kuljemme paljon metsissä serkkuni Pocan kanssa, jahdataan hiiriä ja nautitaan elämästä. Omistajani on tuleva koirahieroja ja saankin usein hierontakäsittelyjä kotona. Omistaja tuo usein eri koirien hajuja kotiin ja on jännää haistella tulikohan hän jonkin tutun luota viestejä tuoden.

Poca

Hau! Olen Poca (Cantavia Polkkakarkki) keväällä 2022 syntynyt iloinen ja leikkisä suomenlapinkoira tyttö ja Bellan serkku. Aloitin mukana pekohommissa kesällä 2023 kun Bella oli suoriutunut loppukokeesta ja saimme luvan tulla mukaan. Olen aivan pennusta saakka harjoitellut ihmisjäljen ajamista metsässä sekä esineiden hakemista ja ilmaisua omistajani perheen kanssa. Lisäksi harjoittelen palveluskoirapuolella tottelevaisuutta ja esineruutua tavoitteena joskus osallistua haku ja jälkikokeisiin, ihan vain mielenkiinnosta. Minusta kaikkein jännittävintä on selvittää mitä niiden hajujälkien päässä on ja minulla onkin aika tarkka nenä siihen hommaan. Osaan jo haukkua ja kovasti harjoittelen myös paikallaan pysymistä. Rakastan ihmisiä ja heidän rapsutuksiaan. En vielä tiedä paljoa kadoksiin joutuneista ihmisistä, mutta ihmettelen usein, miten paljon he tiputtelevat maastoon kaikenlaista tavaraa. Vapaa-ajalla haluaisin leikkiä paljon ja vetää lelua omistajan tai Bellan kanssa, vaikeaa on rauhoittua, mutta joskus vain nukahdan. Mutta nähdään metsässä, lupaan haukkua sinut hyväksi, jos löydän sinut. Terkkuja treenikamuille!

Aihku

Aihku on v. 2016 syntynyt paimensukuinen suomenlapinkoira. Aihkun taival etsintäkoiraksi on alkanut jäljen opettelulla syksyllä 2016.

Mara

Mara on v. 2011 syntynyt sekarotuinen uros ja toimii esittelykoirana tapahtumissa. Se on suorittanut Pelastuskoiraliiton haun peruskokeen ja tähtäin on tietenkin hälytyskoiraksi.

Urho

Urho on v. 2012 syntynyt paimensukuinen suomenlapinkoira. Urho on aloittanut etsintäkoiraksi kouluttautumisen v. 2015. Urho on suorittanut Suomen Pelastuskoiraliiton haun loppukokeen ja jäljen peruskokeen.